Asuntolaina, lapset, parisuhde ja vakituinen työ, aikuisen uomiinsa asettunut elämä.
Oikeustieteellisten opintojen perässä muuttaminen toiselle puolelle Suomea tai edes opiskelu ylipäätänsä ei ole helpoimmasta päästä toteuttaa näistä lähtökohdista. Varsinkaan, jos ei ole vakuuttunut siitä, että opinnoissa menestyisi ja valittu ala vastaisi kuvitelmia. Yleisesti ottaen hyvin hankala yhtälö, eräissä tapauksissa jopa vastuuton.
Itä-Suomen yliopisto on löytänyt tästä oivan markkinaraon ja tarjoaa todella mahtavan mahdollisuuden meille kasvavalle väestönosalle, aikuisopiskelijoille. Itse en meinannut uskoa lukemaani puolitoista vuotta sitten kun monen mutkan kautta eksyin Uef:n nettisivuille lukemaan väyläopinnoista. Voiko olla mahdollista suorittaa lakiaisaintuntijan yliopistotutkinto etänä? Ilman pääsykokeita? Töiden ohessa? Kuulosti liian hyvältä ollakseen totta mutta onneksi tällä kertaa liian hyvä oli myös totta!
Niin paljon kuin etäopiskelumahdollisuus antaa aikuisopiskelijalle, on opintopolulla vielä kompastelua aiheuttavia risuja ja männynkäpyjä. Itse olen työllistänyt itseni reilut kahdeksan vuotta yrittäjänä, toiminut samalla työnantajana ja opiskellut tuotekehitystä. Katsontakantani ylipäätänsä asioihin on hyvin käytännönläheinen ja innovatiivinen, joten yliopistomaailma tuntuu toisinaan vanhanaikaisen jähmeältä ja perusteettoman jääräpäiseltä. Itselleni perustelu ”koska meillä on aina asiat tehty näin” ei ole perustelu. Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan roimasti enemmän Out of the Box-ajattelua, vanhojen rakenteiden ravistelua, kysynnän ja tarjonnan aitoa kohtaamista sekä innovatiivisia lähestymistapoja. Uef on tässä ottanut hyvän alkuaskeleen.
Risuista ja männynkävyistä. Verkostoitumisen hankaluus ja kotisohvalta opiskelu aiheuttaa välillä pieneltä tuntuvien asioiden merkityksen paisumista. Asioista et voi keskustella, muita näkökulmia et saa ja ihan kaikki asiat on itse selvitettävä. Miten muotoilla teksinkäsittelyohjelman pohja oikein? Oikeasti yksinkertaisen muotoseikan saaminen kirjoitelmapohjaan voi kestää neljä tuntia! Oliko kurssin viime tentti millainen? Kannattaako ensin käydä kurssi A vai B? Miten kuulen luennoitsijan koetärpit kun en pääse osallistumaan luennolle? Miten saan palautteen tentistäni, sillä en pääse paikanpäälle vastauspaperiani katsomaan? Mitä luennoitsija painotti? Onko samasta kirjatenttikurssista saatavilla myös esseetehtäväkurssi tai verkkotentti? Minne voi työllistyä? Ja lukemattomat muut asiat, jotka lähiopiskelijana selviää melkein itsestään.
Ja se tärkein! Verkostoituminen! Tällä viikolla uutisoitiin 4% työllistymisistä tapahtuvan Tetoimiston kautta, eli mistä muut työllistyvät? Verkostojen kautta pääasiassa. Opiskeluaikana lähiopiskelija tutustuu lukemattomiin saman alan ihmisiin ja työelämään siirtyessä sekä työelämässä tämä on korvaamatonta! Yrittäjänä verkostojen tärkeyden melkein elinehtona ymmärtää, lisäksi verkostojen vuorovaikutuksessa elää uudet ideat ja tässä olisi suurin kanto jyrsittäväksi etäopiskelijan opintopolun varrelta. Facebookissa hyvin aktiivisesti toimiva oikeustieteiden opiskelijoiden ryhmä on onneksi alkanut nakertaa tuota kantoa ja antaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen (sekä ”tyhmien” kysymysten esittämiseen). Mielestäni se ei kuitenkaan riitä! Etäopiskelua tukeva ajattelu voisi mieluusti saada jatkumoa myös kurssitarjonnan ja Joensuun ulkopuolelle tapahtumien, ekskursioiden ja verkostoitumismahdollisuuksien muodossa, hyvä askel voisi olla ainejärjestön kurssien/paneelien/tiedollisten tapahtumien etäosallistumismahdollisuus ja tiedottaminen näkyvämmin muillekin kuin aktiivisille facekäyttäjille. Toiseksi etäopiskelijoiden äänen kuuluville saaminen olisi kriittistä, fyysisesti kampuksella olijat eivät välttämättä kykene ajamaan etäopiskelun edistämistä tarpeeksi pontevasti ja oikeista lähtökohdista. Esimerkiksi ainejärjestön hallituksessa kiintiöpaikka etäopiskelijalle voisi auttaa tässä!
Hyväpohjaisella polulla kuitenkin ollaan ja kiitos siitä kuuluu tähänastisten mahdollisuuksien
innovatiivisille luojille!
Opiskeluterveisiä Vantaalta toivotellen Mia Siemann, 36vuotias yrittäjä, kahden lapsen yksinhuoltaja
