torstai 10. helmikuuta 2022

Fiiliksiä vaihdossa olosta

Tällä hetkellä olen ollut vaihdossa vasta reilu kolme viikkoa, mutta tuntuu kuin olisin ollut täällä jo pidempään. Opinnot ovat lähteneet hyvin käyntiin ja opettajat ovat olleet helposti lähestyttäviä, joten olen voinut kysyä apua, mikäli kielimuurin vuoksi jokin asia jäi ymmärtämättä. Opiskelu on erittäin ryhmätyöpainotteista ja lähes joka luennolla on osallistuttava keskusteluun. Tämä vaati itselle ainakin totuttelua, sillä Suomessa pyrin luennoilla olemaan niin hiljaa kuin mahdollista. Muita eroja Suomeen verrattuna on kurssikoot, jotka ovat huomattavasti pienemmät sekä itse kurssien kesto. Suositus on käydä 30 opintopistettä lukukauden aikana, joka täällä tarkoittaa vain yhtä tai kahta kurssia. Itse opiskelenkin vain Ruotsin perustuslakia ja ihmisoikeuksia.

Opiskelun lisäksi tekemistä on riittänyt, vaikka millä mitalla! Koronasta huolimatta meille on pystytty järjestämään monenlaista orientaatio-ohjelmaa, jonka avulla yliopisto, kaupunki ja muut vaihto-opiskelijat ovat tulleet tutuksi. Vaihto-opiskelijat ovat melko tiivis oma kuplansa, sillä lähes kaikki ovat samassa tilanteessa, yksin vieraassa maassa, joten kokemuksien jakaminen ja samanhenkisten kavereiden löytäminen on ollut nopeaa. Teimmekin pienen vaihto-opiskelija porukan kanssa matkan Kiirunaan, joka on vanha kaivoskaupunki ja tunnettu talviaktiviteeteista. Siten omasta kokemuksesta voin sanoa, että kannattaa olla avoin ja valmis uusiin seikkailuihin.

 Kuva, joka sisältää kohteen henkilö, ulko, puu, lumi

Kuvaus luotu automaattisesti

Ilman pientä hulluutta en olisi tavannut näitä mahtavia ihmisiä tai päässyt huskysafarille upeisiin maisemiin.

-Nea Hakulinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti